Olen +50-v perheenäiti Helsingistä. Koirien kanssa olen harrastanut ja elänyt ”aina”, ilman niitä en osaisi kuvitellakaan olevani.
Agilityä olen harrastanut vuodesta 2002. Alkuun se oli vain ”sivuharrastus”, hauskaa puuhailua Freya-tollerin kanssa. Selkävaivojen takia jätin agilityn hetkeksi, mutta Inca-tollerin kanssa aloitin harrastuksen uudelleen (vuonna 2004). Incan kanssa aloitin agilityn maxi-luokassa, kisattiin siellä kaksi vuotta, kunnes syksyllä 2008 uudelleenmittautin sen, nyt säkä oli 42,5cm, joten medeihin päästiin. Medeissä kisattiinkin enää neljä kisaa ja sitten noustiin kolmosiin .
Marraskuussa 2011 Mizy siirtyi minun agilitykoiraksi tyttäreltäni ja samaan aikaan Inca jäi agilitystä eläkkeelle lääkityksen vuoksi (virtsavaivoja). Kisaaminen aloitettiin Mizyn kanssa helmikuussa 2012 menestyksekkäästi ensimmäisellä LUVA:lla ja kesäkuun alussa otettiin jo 2. luokassa eka LUVA ja lokakuussa 2012 nousimme 3-lk :).
Tollerityttö Ceran myötä aktivoiduin vuosien tauon jälkeen nou/nome puolella. Oma aikani ei kuitenkaan riittänyt Ceran kanssa treenaamiseen hektisen työn vuoksi, joten Ari otti myös nou/nome treenit agilityn, tokon ja Rally-Tokon lisäksi 🙂 .
Xeman tyttärestä Nenyasta tuli minulle harrastuskoira, aloitimme ohjatut agilitytreenit tammikuussa 2019 Idan koutsaamana.
Päivitetty kevät 2019