Rallytreeniä

Rally-tokossa oli kolmas ja viimeinen treenikerta 20.7. Nyt tehtiin istumista, seisomista, maahanmenoa ja aluksi Nenya ei osannut ollenkaan seistä tai mennä maahan 😀 .

Naksuttimen avulla päästiin jyvälle, mitä pitikään tehdä. Sitä ennen Nenya tarjosi mm. maahanmenoon jumppaliikettään.

Lopuksi teimme ratatreenin, joka meni ihan hyvin, kun ottaa huomioon, että olemme treenanneet niin vähän.

Huomioita:
Minä en osaa herätellä Nenyaa ennen rataa, joten alussa vähän haistelua. Lisäksi annan käskyt liian myöhään. Nenya ei pidä hihnasta, se koittaa väistää sitä ja siksi seuruu on kaukana. Heti, kun liike pysähtyy, se tulee kunnolla vierelleni. MIetin, että pitää treenata seuruuta myös ilman hihnaa, jotta paikka olisi parempi?


Tilasin Rally-Tokon ohjekirjasen ja tavoitteena on treenailla itsekseen ja ehkä ostaa välillä joku peruutuspaikka treeneihin. Vuonna 2021 voisi sitten ehkä ostaa lisenssi ja mennä mennä kokeeseen. Ehkä.

Kategoria(t): agitreenit | Kommentoi

Rallya ja agilityä

Olimme taas saaressa (koronan takia minulla lomaa pikkuisen enemmän 😉 ) ja palasimme kotiin viime sunnuntaina.

Ostin Nenyalle ja minulle kolmen kerran rally-tiiviskurssin. Ennen saarireissua oli eka treeni, nyt maanantaina toinen ja ensi viikolla vielä kolmas. Olemme harjoitelleet ALO-luokan liikkeitä, totuteltu kyltteihin ja Nenya totuttelee malinoise-treenikaveriin! Hienosti Nenya jo tekee malin kanssa samalla kentällä, ekalla kerralla Nenya sai paniikkihuutokohtauksen, mutta rauhoittui  suht nopeasti, kun nuori mali ei välitä Nenyasta ollenkaan. Hyvää harjoitusta Nenyalle – oppii, että kaikki isot pystykorvat eivät ole päälle hyökkääviä sakemanneja…

Maanantaina treenasimme ohjaajan ympäri menemistä ja eteen istumista. Palkkasin Nenyaa sekä namilla että lelulla ja treeni meni hyvin 🙂 . Naapurikentän eteenmenoharjoitus aiheutti Nenyalle pienen häiriön, mutta hyvin Nenya jatkoi 😀

Lopuksi teimme ratatreenin, Nenyan vire oli alussa huono, maan ja kylttien haisteluja oli paljon, mutta lopussa pyörähdyksen nostivat sen vireen ja lopetettiin rata iloisesti. Huomasin jo kotona ennen treeneihin menoa, että olen vissiin onnistunut tekemään seuruusta tylsää…  Nyt olen tehnyt to-odella lyhkäisiä juttuja, paljon leikkiä ja palkkaa ja tänään seuruu oli taas iloista menoa.

 

Tänään käytiin treenaamassa agilityä. A-este on edelleen epävarma, välilläuseita hyviä ja sitten taas loikka.  Jos Nenya loikkaa liian ylhäältä, ei se saa palkkaa ja videolla näkyy kolmen laukan alastuloja, kun se koittaa korjata menoa. Sinänsä kolme loikkaa ei haittaa, toivon vaan, etten saa aikaan epävarmuutta…  Keinu oli taas hieno, puomi hieman hidas (ei videota) ja kepit menivät hyvin. Jäin itse taakse tuossa lopussa, ensin Nenya oikaisi yhden keppivälin, mutta uusinnalla teki oikein. Tein kepit toiseenkin  suuntaan ja itsenäisesti loppuun pujotelleen, mutta jätin pois videolta, kun kamera oli taas hassusti. Tein myös yhden pakkovalssiharjoituksen, mä olen  kömpelö, mutta pakkovalssi kuitenkin onnistui!  Lopuksi tein pitkän kolme  esteen eteenmenon etupalkalla (ei videota), pitäisi tehdä niitä lisää.

Käyn nyt tekemässä A:ta useamman kerran viikossa, mutta vain pari onnistunutta kertaa kerrallaan. Samalla tulee lenkkeiltyä Kivikkoon ja voidaan kohotella (minun) kuntoa.  25.-26.7. on I-Hah omat kisat, aion ilmoittaa meidät sekä hyppy- että agiradalle 🙂  .

 

Kategoria(t): agitreenit, rally-toko/toko | Kommentoi

Nenyalle SPA1

Lähdimme saareen 16.6. ja olimme siellä viime lauantaihin 27.6. asti. Tuolloin  oli vihdoin Nenyan taipparipäivä! Lähdimme saaresta aamulla klo 7 ja saavuimme koepaikalle Saloon hyvissä ajoin klo 9:30 , koe alkoi klo 10:30 tuomarin puhuttelulla. Onnetar oli puolellamme ja saimme koenumeron kolme.

Nenya ei tykännyt mikrosirunlukijasta ollenkaan,  vaan koitti kovasti väistellä isoa mötikkää. Olisi ollut kiva, jos olisin saanut itse pitää lukijaa, mutta siru saatiin luettua ja siirryimme sivummalla odottelemaan kokeen alkamista.

 Sosiaalisessa käyttäytymisessä näin, että Nenyalle oli selvästi jäänyt mikrosirunlukemisesta epämiellyttävä olo ja sitä  jännitti tuomarin kirjoitusalusta. Se katsoi alustaa epäillen ja vähän haukkuikin, mutta kävi kuitenkin tervehtimässä tuomaria ja heilautti häntäänsäkin.

  Sosiaalisen osuuden jälkeen siirryimme autoilla lähemmäs jälki- ja hakumaastoja. 

  Päivä oli helteinen (+29-30c), joten peitimme automme lumisuojalla (heijastaa hyvin auringonvalon pois) ja takaluukku oli koko ajan auki. Koirien häkissä oli kostea pyyhe niiden alustana, kastelin Nenyaa usein ja annoin jogurttivesiseosta usein. Annoin myös meidän eväistä sille hieman makkaraa ja juustoa, jotta suolatasapaino ei järkkyisi runsaasta vedestä. Lisäksi olin aloittanut sen “nesteytyksen” jo pari päivää aiemmin: ruoan joukossa normaalia enemmän vettä ja satunnaisia suolaisia makupaloja.

 Jäljelle pääsimme n. klo 12. Nenyalla oli valjaista ja jälkiliinasta johtuen jo ihan selvä käsitys, mitä ollaan menossa tekemään ja into oli kova.   Näytin alkumakuun, rauhoittelin Nenyaa ja opastin lyhyellä liinalla sallitun merkityn osuuden. Sitä ei ollenkaan haitannut, että perässäni oli tuomarin lisäksi kasvattaja Raija (opas), sekä Marianne Mamia ottamassa kuvia.  Nenya jäljesti hyvää rauhallista vauhtia koko ajan jäljen päällä, kulman se mielestäni hieman oikaisi jatkaen suoraan kaadolle, johon se pysähtyi. Odotin, että kuulin tuomarin sanovan “kiitos”, jonka jälkeen kehuin ja palkkasin Nenyaa runsaasti. Tiesin, että tämä osuus oli varmasti hyväksytty ja tuomarikin totesti sitten “se oli todella hienoa jäljestystä”.

Ari kuvasi jäljestyksen alun, mutta ei viitsinyt lähteä mukaan jäljelle, kun siellä oli jo muutenkin paljon väkeä 😀

Nenya kaadolla – kuva Marianne Mamia

Haku ja laukaus osuuteen päästiin n. klo 14. Haku jännitti minua aika paljon, koska päivä oli niin kuuma ja Nenya tahtoo hieman hyytyä helteellä. Meidän maasto oli onneksi mukavaa kuivaa kangasmetsää mustikan varpuineen. Nenya liikkui OK, irtaantui minusta välillä reilustikin, välillä se oli 5-10metrin päässä, vähän kyseli, mikä tämä juttu nyt on, jolloin kannustin ja kehoitin sitä “mene-mene”.  Jäniksen papanoita se löysi riemuksensa muutamista paikoista ja palkkasi itseään niillä. Laukauksesta Nenya kääntyi nopeasti minuun päin niin, että sen toinen korva pyörähti nurinpäin. Se nauratti tuomaria kovasti, mutta minä totesin, että tuo on ihan normaalia Nenyalle. Laukauksen jälkeen  Nenya jatkoi metsässä liikkumista ihan kuten ennen laukausta. Lopulta tuomari pyysi minua kytkemään koiran. Tämä osuus on siitä jännä, että ei tiedä, onko suoritus hyväksytty vai hylätty, kun ei voi tietää, millainen matka on tuomarin mielestä “riittävä irtaantuminen”. 

 

Vesityö alkoi n. klo 16:30. Spanieleiden taipumuskokeessa ohjaaja voi jopa heitellä riistapukin perään kiviä, jos koira ei lähde noutamaan pukkia!  Nenya ui ja noutaa mielellään, tämän  osuuden heikoin lenkki onkin minä, kun en osaa heittää 😛 . Riistapukki lentää joskus ihan väärään suuntaan tai korkealle ilmaan… Nyt kuitenkin heitto onnistui ja Nenya syöksyi luvan saatuaan metsälampeen kauhoen vettä mennessään. Tuomarilta pääsi tahaton tyrskähdys, kun häntä nauratti Nenyan meno ja pyysi heti anteeksi. Minä nauroin ja sanoin – ei haittaa – meidän yhden tollerin kasvattajakin sanoo, että tuohan menee kuin pulsaattorikone 😀 .  Mielessä kyllä kävi, että joo  kauhoo kovaa, mutta eipä tarvise kiviä avukseen 😉  . Uinti rauhoittui, Nenya otti riistapukin ja toi sen minulle käteen.

Jostain syystä olen osannut opettaa koohoille tuon vesinoudon paremmin, kuin tollereille. Aikoinaan Mizy ja nyt Nenya tuovat noutoesineen aina käteen asti vaikka olisin pidemmälläkin ja ravistavat vasta luovutuksen jälkeen 😉

Nenya noutaa ja Marianne Mamia kuvaa meitä – kuva Tiina Ollonqvist

Nenyan koearvostelu löytyy omalta sivulta.

  Kun Nenyan koearvostelua kuunnellessa kuulin hakuosuudesta lauseen “riittävän laajaa hakua”, tiesin, että Nenya taipumuskoe oli hyväksytty, eli SPA1 .  Hieno tunne, vaikka oikeasti spanieleiden taipumuskoe ei ole mikään kovin vaativa koe.  Jos koira on tottunut liikkumaan metsässä, se ui ja noutaa, niin kokeen läpäisee helposti. Kokeessa kuitenkin suurin osa ajasta menee oman vuoron odotteluun, se kysyy sekä koiran että ohjaajan kärsivällisyyttä ja koiralta  toimintakykyä ja sitkeyttä jaksaa toimia pitkien odottelujen jälkeen. 

  Vesinouto on osalle kynnyskysymys: meillä kaikki noutajamme ja kooikerit on opetettu erikseen noutamaan ja erikseen uimaan ja vasta, kun molemmat osuudet ovat varmoja yksinään, on uintiin yhdistetty nouto. Uimisen pitää olla miellyttävää ja aina vapaaehtoista.  Itse inhoan kylmää vettä, mutta saaressa vähintäänkin kahlailen pennun/nuoren koiran kanssa, jotta vedestä tulisi kiva elementti. 

  Noutaminen maalla opetetaan jo ihan pikkupennulle (oli sitten noutaja tai kooiker) ja usein se tapahtuu kylpyhuoneessa tai jossain muualla, missä pentu ”vahingossa” juoksee saalis suussaan syliini.

  Vedestä esineen noutaminen  voi olla osalle koirista vaikeaa,  Nenya harjoitteli toissa talvena riistapukin nostamista kotona sisällä pesuvadista, joka oli ääriään myöten täynnä vettä. 

 Nenya on Kuusipeuran kennelin kolmas taippareihin osallistunut ja kokeen hyväksytysti suorittanut kooiker (25% kasvateista!).  Kaksi muuta ovat A-pentueen Xema  ja B-pentueen Taisto. Onnea kasvattajalle tätäkin kautta ❤ 

Onnellinen ohjaaja ja Nenya 🙂 – Kuva Marianne Mamia 

 

 

Kategoria(t): SPA | Kommentoi

Seuruuta, omatoimitreeniä ja surua

Torstaina oli seuruuklinikan kolmas ja viimeinen kerta. Nyt tehtiin ALO-luokan seuruukuvio liikkuroituna. Minä en osaa kävellä suoraan, mutta Nenyan seuruu on parantunut kolmessa viikossa hurjasti! Innostuinkin niin, että ajattelin alkaa sen kanssa vähän rally-tokoilemaan ja ehkä voisin mennä joskus kokeeseenkin.


Tässä pätkä meidän seuruusta, paikka on vielä väljä, mutta parantunut jo huimasti 🙂

Eilen käytiin kentällä omatoimitreenailemassa. Puomi on OK – hidas, mutta kyllä se paranee. A:n osumat jäävät ylös, mutta videolta katsottuna jokainen kuitenkin osui! Keinu, johon yhdistin pienen radanpätkän mukaanlukien kehikollisen renkaan, oli hieno 🙂 . Videon lopussa näkyy, kun Nenyaa helle väsyttää ja kotimatkalla se otti pienen lepotauon puiden varjossa.

Viime viikolla saimme surullisia uutisia: Nenyan emällä Xemalla on kaihi (katarakta) ja sen vasen silmä on jo sokea. Vielä on epäselvää, voidaanko näkökykyä enää palauttaa leikkauksella, ensin hoidetaan kaihin aiheuttama tulehdus silmästä pois. Xemalla ei ole ollut mitään silmävammaa ja ikääkin vasta 6v, joten kaihi on tulkittava perinnölliseksi.

Tärkeintä on, että Xema saadaan kuntoon ja vaikka agility ehkä jääkin pois, niin onhan niitä muita lajeja, joita voivat Idan kanssa harrastaa. Diagnoosi selittää kuitenkin Xemalla yht äkkiä aiemmin ilmenneen epävarmuuden ja ongelmat hypyissä.

Kooikereiden HC on resessiivisesti periytyvä, eli Nenya ja veljet ovat vähintäänkin HC kantajia. Nenyan sulhasen tulisi olla ”varmasti” ei-kantaja ja koska kooikereiden kaihia ei ainakaan vielä geenitestata, olen päättänyt etten tee Nenyalle pentuetta. Harmi – Nenya on hieno koira ja sillä olisi rodulle muuten paljon annettavaa, mutta kaihin riski on mielestäni liian suuri.

Kategoria(t): agitreenit, muuta, rally-toko/toko | Kommentoi

I-Hah:n kesäkisoissa

Voi jee-e!  Kylläpä jännitti, kun oltiin lauantaina iltapäivällä menossa kisaamaan Nenyan kanssa, vaikka oikeasti tavoite oli ”vain” mennä rennosti ja pitää hauskaa yhdessä 🙂

Kisapaikalle päästessäni jännitys laukesi ja radalle mennessä olin ihan rauhallinen. Nenyakin istui lähdössä tyynen rauhallisesti, en aistinut siitä mitään jännitystä ❤ .

Mika Kankaan rata oli kiva, vähän ehkä mutkainen 1-luokaksi ja juuri ne kohdat, joiden ajattelin tuottavan meille haasteita – sen tekivätkin – tunnen siis itseni ja Nenyan 😉

 Alku meni loistavasti, Nenya lukitsi putken pään jo kaukaa ja pikkukiituri syöksyi sinne kysymättä ollenkaan onko oikea suunta. Muurin jälkeen olin hieman myöhässä ja Nenya sanoi RÄYH, mutta meni oikeaan putken päähän. 7-hyppyä seuraavaa käännöstä en kertonut kunnolla, vaan kykin (Tuijaa lainatakseni) p.rsepystyssä ja Nenya ampui täysillä kaukana olevaa putkea kohden. Huuto on huonoa ohjausta seuraava paras pelastus: Nenya kuunteli ja kääntyi takaisin!  Keppien jälkeisen putken jälkeen oli jotain hämminkiä (lähtöhyppy oli linjalla), mutta en oikein muista mitä.

Maaliin tultiin 0-tuloksella, sillä sijoitus 3/10,  eikä me huonoille hävitty 😀 .

Meillä oli huikean kivaa radalla ja meno lupaa meille hyvää tulevaisuutta ❤ .

Nyt treenataan vähän lisää kontakteja ja tavoitteena on heinäkuussa päästä myös agiradoille.

Torstaina käytiin toisella seuruuklinikalla. Nenya aloitti ihan hyvin, mutta sitten sen vire hieman laski, joten ei treenattu paljon. Kotiläksyksi saatiin käännöksiä, nyt ei kuitenkaan olla vielä treenattu, kun viikonloppu meni kisoissa kisaten ja töitä tehden.


Tämän illan agitreenit jäävät väliin päänsärkyni takia, joka on onneksi jo hellittämässä, mutta ei kestä liikkumista.

Kategoria(t): agikisat, rally-toko/toko | Kommentoi

Aksaa ja seuruuta

Viime maanantaina oli kivat ja oikein onnistuneet treenit!

Alun ”in-in” ei onnistunut meiltä pitkän tauon jälkeen, mutta muuten Marin neuvoilla liikuin ja rytmitin menoamme – Nenya lukee ohjausta niin hienosti ❤ . Ratapiirustuksen nähdessäni olin ihan varma, että 9-hyppy ei onnistu, mutta jäin kauaksi taakse ja se kertoi Nenyalle käännöksestä, eikä sillä ollut ajatustakaan mennä A:lle. Sitä vastoin 11-putkeen lähetyksen jälkeen oma liikkeeni kertoi, että nyt mennään A:lle. Lopussa 16-hypyn jälkeenkään Nenya ei singahtanut putkeen, vaan kääntyi heti hypyn jälkeen 17 hypylle.

Olen vähän opettanut Nenyaa seuraamaan, namin kanssa se tekee ihan hyvin, mutta tuntuu, etten edisty asiassa mitenkään, joten en ole sitten treenannutkaan 😀 . Menimme nyt Nenyan kanssa kolmen treenikerran seuruuklinikalle, jonka I-Hah /Wilma Puroila vetää.

Eka koulutus oli torstaina ja Nenya kävi vähän kierroksilla, kun oltiin aksakentällä ja kentällä oli jopa yksi hyppyeste. Saatiin kuitenkin treenattua hyvin ja Wilman neuvoilla taidetaan päästä asiassa eteenpäin! Lelun kanssa vahvistan kontaktin ottoa, enkä silloin kiinnitä paikkaan huomiota, namin kanssa vahvistan perusasentoa ja seuratessa palkkaan ihan jalan viereen = vahvistan oikeaa paikkaa. Lisäksi ulkona kävellessä poimin oikean seuruun lennosta, eli annan käskysanan ja palkkaan (tätä olen tehnyt jo aiemmin).

Meidän koulutusession jälkeen vein Nenya boxiin lepäämään ja hetken päästä tein sivussa sen kanssa seuruuta, joka meni tosi hyvin! Ensi kerralla pitää itse tajuta tehdä noita seuruujuttuja omaa vuoroa odotellessa, jotta Nenya ymmärtää, että nyt seurataan 🙂

Kotiläksyjä on treenattu muutaman kerran ja on mennyt mielestäni ihan hyvin 🙂

Tänä aamuna käytiin Kivikossa, treenattiin ”in-in”, johon vaihdoin käskysanan ”touch” – joka tarkoittaa Nenyalle käden koskettamista. Yritysten ja erehdysten kauttaa saatiin asia onnistumaan 🙂 . Nenya teki puomin kivasti, vaikka meillä oli vauhtina hypyt ja putki. A sitävastoin meni toosi huonosti – nyt Nenya loikkasi tosi korkealta alas 😦 . No, olin ajatellut, että jos A ja puomi olisivat olleet suht OK, niin olisin ilmoittanut Nenyan I-Hah kisojen yhdelle agiradalle. Nyt ei tarvitse miettiä sitä, vaan mennään ensi viikonloppuna vain hyppyradalle.

Kategoria(t): agitreenit, rally-toko/toko | Kommentoi

Treeniä, treeniä

Ohjattujen treenien jälkeen olemme käyneet kahdesti Kivikossa – lyhyitä treenejä – viikon kokonaistreeniaika n. 30min.
Puomitreeniä tarvitaan paljon, Nenyan kierrokset nousevat, kun mennään ”ratatreeniä”, eli puomille muutamien esteiden kautta ja se loikkaa iloisesti läpi 😀 Saatiin kuitenkin onnistuneita toistoja molemmilla kerroilla.

Torstaina Ida oli mukana ja huomasi, että minä helpotan heti keppien avokulmaa, jos Nenya ei tee oikein, joten siihen huomio! Eilen tein keppien avokulman kahden hypyn kautta ja videolla ei näy kunnolla, mutta olen kohtuu kaukana kepeistä ja Nenyasta. Tehtiin kepit kolmasti ja kaikki oikein 🙂

Keinu on mielestäni hieno ja Nenya kaiken kaikkiaan niin taitava, on ilo treenata sen kanssa ❤

Tänään otin fasaanin sulamaan – Nenya ei ole koskaan tavannut fasaania ja ensitreffit sujuivatkin paremmin kuin hyvin 😀 . Fasaani on kiinnostava ja vahvistin sitä vielä naksulla muutaman kerran (siitä ei videota). Kunhan lintu on vähän sulanut, niin otan sen pihalle ja Nenya saa tutustua siihen lisää.

Kategoria(t): agitreenit, SPA | Kommentoi

Ohjatut treenit alkoivat

Eilen oli kesäkauden ensimmäiset ohjatut treenit – vihdoinkin 🙂 !

Mari Mäkelä oli suunnitellut juostavan, melko helpon radan pitkän tauon jälkeen. Meillä oli Nenyan kanssa huippukivaa! Koitin virittää puhelimen videoimaan rataa, mutta vähän huonosti siitä näkyi, joten deletoin sen. Pitää ensi kerralla katsoa joku yksittäinen kohta ja kuvata vain se.

18May20-treeni

Ajattelin, että 4-hyppy olisi ollut meille vaikea, mutta Nenya lukitsi sen tosi hienosti (hyppy oli kyllä hieman ”ylempänä”, kuin kuvassa,  eli enemmän suoraan koiran linjalla). Ekalla kerralla hukkasin itseni radalla niin, että Nenya ei löytänyt kepeille, mutta sen jälkeen sekä kepit, että sitä edeltävä 6-hyppy takaakiertona meni hyvin.  Kaarteen hypyille Nenya irtosi hyvin ja Marin käskystä jäin vielä kauemmaksi sivuttaissuunnassa ja näin sain etumatkaa tehdä persjätön 12-13 väliin.

Puomin Nenya sitä vastoin ekalla kerralla oikein kiihdytti ja loikkasi läpi ja senkään jälkeen ei tehnyt sitä hyvin… Onpahan mitä treenata 😀

Treenit ovat klo 20-21, pikkuisen myöhään minulle, kun kotona olimme klo 21:45. Suihkun ja iltapalan jälkeen nukkumaan, mutta eihän se uni tullut pitkään aikaan.

Plussan  puolella kuitenkin ollaan:   Nenya oli niin keskittynyt ja motivoitunut ❤ . Odotan paljon meidän treeneiltä kesän aikana!

 Nenya-18May20

Kategoria(t): agitreenit | Kommentoi

Minitreeni

Tänään mentiin pikaisesti Kivikkoon treenaamaan.

Nenyan kanssa tein suunnitelmani mukaan A-estettä ja treeni meni hyvin! Tehtiin A kolme kertaa, vikalla kerralla selkä kaartui hieman, mutta ei pahasti. Aionkin nyt jatkaa ilman apuvälineitä, koutsia pyydän hihkumaan, jos suoritus on palkkauksen arvoinen 🙂

Tein kepit ja huomiona itselleni: kun en malttanut odottaa Nenyan hakevan sisään, niin  se sujahti kakkosväliin, uusinnalla ja omalla maltilla hieno avokulma

Muuria ja kehikollista rengasta (jota ei olla tehty juuri koskaan) tehtiin muutamia kertoja, molemmat menivät hyvin 🙂 .

Enempää emme tehneet, kentällä olimme alle 15 minuuttia (sisältäen myös Arin ja Ceran treenin). Pitkän tauon jälkeen aloitetaan rauhallisesti, mutta lauantaina mennään tekemään A pari kertaa ennen ohjattujen aloitusta.

Nenya oli taas niin pätevä ❤

Nenya-14May20

 

Kategoria(t): agitreenit | Kommentoi

Treenit alkavat

Huhtikuun alussa treenasimme pujottelua takapihalla ja lähinurmella, mutta sitten sairastuin (nuhaton flunssa, testien mukaan ei ollut korona), eikä treenattu ja lenkitkin olivat ihan minimaaliset.  Yhden hypyn treenit jäivät siis tekemättä, mutta tulipahan pidettyä kuukauden treenitauko 🙂

I-Hah:n vapaatreenaus mahdollistettiin  Vapun  jälkeen, mutta me emme Nenyan kanssa päässeet treenaamaan, koska olimme saaressa juuri silloin  (29.4.- 6.5. ) 🙂 .

Saaressa ei aksailtu, mutta Nenya sai jäljestää kanin laahausjälkeä,  noutaa dummya vedestä ja kuunnella ”laukauksia”. Taipparit toivon mukaan toteutuvat 27.6.  🙂

Kotona oli paljon tehtävää kotiin palattuamme, joten vapaatreenaamaan mentiin vasta tänään yhdessä Arin ja Ceran kanssa.

Niin hienoa oli kävellä Kivikkoon, treenata ja onnistuneiden treenien jälkeen kävellä hyvillä mielin takaisin kotiin! Treenasin Nenyan kanssa esteitä yksittäin, koska en tiennyt, miten se tekisi pitkän tauon jälkeen. Pätevä tyttö  ❤ .

Alla pätkät kaikista treeneistä:

Torstaina mennään uudelleen Kivikkoon ja  sen jälkeen päätän, miten etenen A:n kanssa.  Mattotreeninhän aloitin talvella, kun Nenya lensi A:n harjan yli niin rumasti, mutta nyt Nenya ylitti harjan nätisti. Tosin vauhtiakaan ei ollut paljon, joten katsellaan…

I-Hah:n kesäkauden ohjatut treenit alkavat maanantaina 18.5.! Ihana Mari Mäkelä on meidän koutsimme, odotan kovasti jo treenejä 🙂

Kategoria(t): agitreenit, SPA | Kommentoi