Nola täytti 1v 8.4.! Käytiin Idan kanssa ottamassa viralliset poseerauskuvat 😀
Olen Nolaan todella tyytyväinen, sain todellakin harrastuskoiran, jota toivoin ❤.
Nyt yhden vuoden iässä on kylläkin pientä teiniriekkumista havaittavissa 😃 . Esimerkiksi, kun enimmät lumet olivat sulaneet, mutta sitten tuli pieni takatalvi eli lunta, Nolasta kuoriutui pieni häiriökoira ulkona. Se syöksyili Nenyan kimppuun, tempoi hihnassa ja oli muutenkin hieman liian vallaton. Nyt lumet ovat sulaneet ja aletaan pikkuhiljaa palautua kohtuulliseen hihnakäytökseen, onneksi!
Nenyan lääkityksen ja treenien lopettamisen myötä se on mielestäni täysin kivuton. Nenya ja Nolahan ovat työpäivinä työhuoneessani, aiemmin Nola aitauksessa, mutta nyt viime aikoina se on saanut olla vapaasti Nenyan kanssa. En poista vielä aitausta, usein ne saavat iltapäivällä (palaverieni aikaan) puruluut ja silloin laitan Nolan aitaukseen. Nyt ne ovat alkaneet nukkumaan enemmänkin lähekkäin ❤
Iltaisin Nenya on edelleen olohuoneessa aitauksessa, kun katsellaan telkkaria, eikä ”tehdä mitään”. Minä olen epävarma, enkä halua missään tapauksessa tilanteita, että se ottaisi jonkun kanssa yhteen, vaikkei sellaisia viitteitä ole ollenkaan! Kunhan ollaan oltu ensimmäinen saarireissu ja näen, miten siellä sujuu, niin uskallan ehkä kotona poistaa aitauksen (?) .
Nenya on tullut hallille mukaan, kun meillä on tokotreenit ja siellä se on saanut hieman jumppailla. Kesäkaudella treenaan tokoa Kivikossa ja sinne otan myös Nenyan mukaan niin tulee aktiviteettia sillekin. Muuten Nenya on siis täysin ”kotikoira”, mutta ihan iloinen koira ❤ .
Cera täytti maaliskuussa 8 vuotta!
Se leikkii Nolan kanssa jo useamman kerran viikossa, eikä se väistele Nenyaa, mutta ei myöskään koita leikkiä sen kanssa.
Cera lopetti hoopersin, sen vanha kroonistunut etupään vamma ei ainakaan nyt kestänyt juoksemista, joten se harrastaa ”vain” tokoa.
Marin treenit 