Koska tavoitteeni on edetä Nenyan kanssa rally-tokossa MES-luokkaan, haluan, että tekisimme liikkeet alusta asti oikein 🙂
Pohdinkin meidän tavoitteita ja päivitin niitä hieman:
– sivuaskel oikealle (vaikka tämä on ALO liike, niin on jäänyt treenaamatta) – vasemmalla seuruu edelleen paremmaksi – oikealla seuruun harjoittelu mukaan säännöllisesti – oikealla liikkeet – edelleen kuuntelutreeniä – puolenvaihtoja – ratatreeneissä kartturille suunnitelmallisuutta seuraavaa tehtävää silmällä pitäen = askeleiden lasku, että osuvat oikein seuraavalle kyltille
Reilu viikko sitten 6.8.2022 olimme PORSK:n rally-tokokokeessa, tuomarina Raili Sonninen-Korhonen. Nenya teki hyvää työtä, mutta vasemmalle käännökset eivät sujuneet kuten yleensä. Koepaikalla luulin, että kovat tuulenpuuskat hämmensivät, mutta kun katsoin videon, niin huomasin, että Nenya vilkaisi ensimmäistä kylttiä vasemmalle kääntyessään -taisi muistaa, että ollaan joskus törmätty kylttiin, kun olen vienyt sen liian lähelle sitä… No, saimme kuitenkin pisteitä 95/100, kaikki pisteet lähtivät noista vasemmalle käännöksistä, joten toinen ALOHYV kisakirjassa!
Treeneissä Susanna sanoi, että tapani pitää vasen jalka paikoillaan vasemmalle kääntyessä on koiralle vaikeampaa. Totta! Kun asiaa ajattelee, niin on selvä, että olisi parempi liikuttaa molempia jalkoja, kun liikun paikoillaan.
Treenasinkin viime viikolla sekä vasemmalle käännöksiä että eteen istumista isommalla kylttitelineellä, jonka Ari teki meille 🙂
Viime viikonloppuna 13.8.2022 oli AST:n rally-tokokoe, tuomarina Riikka Timonen. Kentällä oli tosi kuuma ja ehkä siksi Nenyan vire ei ollut ihan paras mahdollinen, mutta saimme täydet 100 pistettä, luokkavoitto ja RTK1-tulos! Videolla meno näyttää hyvältä (paitsi yksi oikealle käännös hidastellen), mutta se vireasia olikin vain oma tunne rataa tehdessä. Pujottelu & spiraali, jotka ovat olleet Nenyalle aiemmin hankalia -sujuivat nyt hyvin ja niissä vire oli hyvä.
Taitava Nennu ❤
ALO-luokka ei ole vaikea, hyväksytyn tuloksen saa mielestäni aika helposti. Meillä on kuitenkin tavoitteena pärjätä ylemmissäkin luokissa, joten tarkoitus on tehdä liikkeet teknisesti oikein alusta asti, siksi täydet pisteet ja edellisten kokeiden 95p ja 98p lämmittävät mieltä. Olen opiskellut sääntöjä lisää, koitan muistaa olla tarpeeksi kaukana kylteistä ja oikealla seuruu & liikkeet säännölliseen treenilistalle.
Toivon, että AVO-luokassakaan ei kauan olla, kunhan nyt päästään kokeisiin. Tarttis vissiin käydä täällä sivuilla useammin, olen näemmä laittanut treenitavoitteita viime kerralla ja näyttäisi siltä, että noihin tavoitteisiin ollaan päästy ja/tai olemme pääsemässä 🙂
Treenitavoitteet kirjattu toukokuussakommentit nyt 15.8. – vasemmalla seuruu tiiviimmäksi, lähinnä pujottelussa ja spiraalissa Nenya hakeutuu kauemmaksi seuruuta parannetaan edelleen, mutta se on parantunut jo hurjasti
– oikealla seuruu kuntoon aloitettu jo oikean paikan hakemista tasapainotyynyn avulla ja liikkeitä tehty (istu/seiso/maahan/eteen istu)
– Nenyalle kuuntelua, se tarjoaa innokkaasti sitä, mitä viimeksi tehty kuuntelua tehty ja jatketaan edelleen
– minulle hiljaisuutta seuratessa, etten höpötä liikaa tän voisi joku muu kommentoida
– palkkasanan käyttö Yes otettu käyttöön ja toimii hyvin
Tänne kirjoittelu jäi ihan kokonaan… Fyssari Noora kävi hoitamassa koiria helmikuun alussa ja Nenya oli mennyt huonompaan kuntoon. Oli sitten syynä liukkaat kelit ja/tai kelit yhdistettynä hoopersiin, minulle oli selvä, ettemme jatka hoopersia. Pettymys oli iso ja varmaan osin kävin uudelleen agilityn lopettamisen surua.
Kävimme joillakin rally-tokon tuurauspaikoilla, sitten yksi tokoryhmän treenaaja möi koko kevätkauden yhdeksän paikkaansa ja minä ostin ne meille. Molemmat ryhmän kouluttajat harrastavat myös rallya ja me teimmekin sovelletusti treeniä.
Toukokuussa alkoi kesäkausi ja me olemme rally-tokon mölliryhmässä, treenit ovat Hakkilassa. Ostin myös neljän kerran ”seuruuklinikalle” paikan, jotta saisimme seuruun paremmaksi.
Nenya on ollut tosi pätevä rallyssa, se jaksaa treenata tosi hyvin ja kestää myös muiden koirien treenaamisen samanaikaisesti kentällä.
Huhtikuun jollain treenikerralla minut yllytettiin kokeeseen saattein ”te olette ihan valmiita ALO-kokeeseen”.
Menimmekin eilen ekaan kokeeseen, koe oli Inkoossa nurmikentällä, tuomarina Tiia Hämäläinen. Minua jännitti kovasti, miten Nenya toimisi vieraassa paikassa ja nurmikentällä, etenkin, kun päivän aikana oli sadellut. Odotellessani vuoroamme, treenailin sen kanssa hieman ja Nenya oli kivasti kuulolla, eikä juurikaan välittänyt muista koirista. Meidän vuoro alkoi yllättäin nopeasti, kun edellinen koira ei päässyt alkua pidemmälle. Nenya oli hieman hämillään, 2-kyltillä sen nenä kävi maassa ja siitä lähti yksi piste, 3-kyltillä ”saksalaista” tehdessä minulla on kiristynyt hihna, joten siitä lähti toinen piste ja siinä olikin meidän virheet! Tulos 98p ja sijoitus 2/19!!
Koe meni paremmin kuin arvasin, iloisin olen kuitenkin Nenyan hienosta käytöksestä koepaikalla. Vain muutaman kerran se haukkui liian lähelle tulleille koirille.
Nyt jatketaan treenejä, seuraava koe ei ole ihan lähiaikoina, kun on muita menoja, mutta tiedänpä, että Nenya tekee lähes treeniolosuhteita vastaavia suorituksia kokeessa – ja tämä oli kuitenkin ensimmäinen koe.
Alle treenitavoitteita – vasemmalla seuruu tiiviimmäksil, lähinnä pujottelussa ja spiraalissa Nenya hakeutuu kauemmaksi – oikealla seuruu kuntoon – Nenyalle kuuntelua, se tarjoaa innokkaasti sitä, mitä viimeksi tehty – minulle hiljaisuutta seuratessa, etten höpötä liikaa – palkkasanan käyttö
Ajatukset ovat kaksijakoiset… vuodessa oli paljon hyvää, mutta kaikki romahti syksyllä Nenyan kyynärongelmiin. Joulukuussa kävimme rally-tokotreeneissä ja olen kiitollinen, että Nenya on innokas tekemään ihan mitä vaan kanssani 🙂
23.12. menimme Hakkilan hallille ja kokeilin Nenyan kanssa hoopersia. Ensin Ari meni etupalkan kanssa kolmen hoopin taakse ja Nenya juoksi läpi, sitten tehtiinkin jo pientä ohjausta! En olisi ikinä uskonut, miten nopeasti Nenya omaksui hoopit! Alla todistuaineistoa 🙂
27.12. kävimme omatoimitreenissä ja sen jälkeen ostin I-Hah:n järjestämän ison kentän treenin 30.12. , kouluttajana Sonja Pajalin 🙂 . Nenya oli ihan käsittämättömän pätevä! Se ilo ja loiste, jonka näin siitä, kun sai juosta, mutta kuitenkin sillä oli tehtävä, oli se, mitä olen kaivannut ❤
Rally-tokoa jatketaan ja 2022 tavoitteena on mennä kokeeseen, mutta hoopers taitaa olla meidän laji. Nyt pitää alkaa suunnittelemaan tynnyrin eri ohjaussuuntia.
9.1. alkaa Koirakoulu Ilon alkeiskurssi, samalla jatkamme omatoimitreenejä hallilla. Rallyyn en ostanut vakkaripaikkaa, koska vapaa paikka on illalla klo 20-21 ja se on vähän liian myöhään minulle, etenkin näin talviaikaan. Ajattelin kuitenkin satunnaisesti ostaa siihen treenipaikan, jos paikka pysyy vapaana.
Hyvää ja ennen kaikkea parempaa Uutta Vuotta kaikille!
Viikko sitten oli taas rally-tokotreenit. Eija oli tehnyt meille kaksi treenipistettä, toisessa käännöksiä ja kyltit n. kolmen metrin päässä toisistaan! Olipa vaikeaa mennä huolella, ettei mennyt kyltin ohi ja toisaalta, että ehti tehdä liikkeen kunnolla. Hyvä harjoitus. Toisessa pisteessä kyltit suorassa linjassa, takaakiertoja, ohjaajan ympäri myötäpäivään ja vastakäännös. Näillä kylteillä, kuten myös Nenyan tullessa sivulleni takakautta, käytän samaa käskyä ”runt”.
Eija kehoitti seuruussa kokeilemaan siksak-kävelyn lisäksi juoksemista ja pysähtymistä vauhdissa, jotta saisin Nenyan tajuamaan seuruupaikan paremmin. Ensimmäisellä kerralla Nenya meni ohitseni, mutta heti seuraavalla kerralla oli tarkkana ja pysyi vierelläni.
Nenya on hurjan innokas ja oppii nopeasti ❤ . Olemmehan me rallyn liikkeitä tehneet yksittäin agilityssä vuoroamme odotellessa mutta ratamaisen treenin teko on toista.
Alla videopätkät. Virheitä toki vielä, mutta olen todella tyytyväinen meidän molempien tekemiseen ❤
Eilen mentiin rallattelemaa. , Ari osti peruutuspaikan Ceralle ja itselleen samaan ryhmään, joten kätevästi päästiin autolla mennen tullen 🙂 . Nyt teemana oli kontaktin ylläpito: houkutus ja hypyn jälkeen pujottelua, sielläkin houkutuksia siellä täällä. Nenya keskittyi ihan hurjan hienosti. Tein ensin houkutuksen, jotta saatiin vire vähän matalammaksi. Houkutukset kiinnostivat, mutta yllättävän hyvin päästiin niiden ohi.
Hypyn takia toinen piste mentiin hihnatta. Laitoin hypyn 15cm, Nenya hyppäsi sen vaivatta ja palasi heti vierelleni seuraamaan. Pujottelussa suurin haaste oli maassa oleva tennispallo 😀 . Seuruupaikka on välillä liian kaukana, mutta koitetaan parantaa sitä kokoajan. Myös oikealla seuruuta pitää alkaa tekemään säännölliseen, mukaanlukien käännökset oikealla.
Lopuksi kokeilin, miten Nenya tekee putken, seuruutin ihan putken suun lähelle, sanoin ”putkeen”. Nenya lähes käveli putkeen ja sieltä pois. Ihan uskomatonta, miten se on täysin ”rally-moodissa”, eikä mikään viittaa, että se olisi aiemmin agilityssä mennyt kovaa ja korkeassa vireessä. Ihanaa, että sille on ilmeisesti mitä tehdään, kunhan vaan tehdään yhdessä 🙂
Eilisen päivän kruunasi aiemmin päivällä Murren Murkinasta ostamamme hoop-este. Ajattelin, että opetan Nenyan menemään hoopin läpi sisällä. Ainakin alku oli helpompaa, mitä olisin uskonut… Laitoin hoopin eteiseen, seisoin reilun metrin päässä hoopista, Nenyalle mieluinen lelu kädessä. Katsoin itse hooppia, Nenya pohti, mitä pitäisi tehdä saadakseen lelun. Koska se on opetettu tarjoamaan asioita, niin se kipaisi hoopin läpi ja lelu lensi. Sit asia olikin jo selvä 😀 . Vaihdoin hoopin paikkaa kotona eri huoneisiin ja aina Nenya juoksi läpi. On se vaan taitava!
Keskiviikkona oltiin ohjatuissa R-T treeneissä ja Nenya jaksaa kyllä tosi hienosti treenata koko tunnin! Teemana meillä oli vauhdin muutokset. Välillä peppu meinasi mennä alas hitaassa kävelyssä, ”juokseminen” meni ihan hyvin ja muutenkin mielestäni meni kaiken kaikkiaan aika hyvin. Seuruupaikka tahtoo välillä levitä, siihen Eija kehoitti sik-sak kävelyä ja sivussa kokeillessani sitä, toimi tosi hyvin: Nenya hakeutui heti lähemmäksi 🙂 .
Alla meidän ”ratatreeniä”
Ensi kerralla tehdään käännöksiä, joita treenataan nyt kotona/ulkona ennen keskiviikkoa ja hidasta kävelyä/juoksemista pitää jatkaa.
Tänään mentiin Arin ja koirien kanssa aamulla klo 8:30 Hakkilaan ison kentän treeniin. Rata oli rakennettu valmiiksi ja meitä oli neljä koirakkoa treenaamassa tunnin aikana. Radalla oli alussa putki ja kahdessa kohdassa hypyt. En halunnut Nenyan tekevän putkea, kun ajattelen sen nostavan kierroksia liikaa tässä vaiheessa. Hypyt ohitettiin hihnassa, eikä Nenya niille pyrkinytkään.
Rata oli meille vähän liian pitkä, vaikka namittelinkin Nenyaa, enkä tehnyt ihan kaikkia kylttejä. Seisomaan jääminen on tällä hetkellä vaikeinta, joten sitä siis treenataan lisää. Meidän ensimmäisen ratatreenin jälkeen pari muuta meni välissä ja sitten me menimme uudelleen. Ei olisi pitänyt, Nenya ei enää keskittynyt, vaan haisteli paljon maata ja irtaantui minusta kauemmaksi. No, tiedänpä ensi kerralla jättää vähemmälle tai tehdä vaikka vain muutamaa kylttiä erikseen (jos ison kentän treeniä tulee lähiaikoina).
Nenyan CBCT-lausunto tuli ja onneksi muutokset kyynärissä ovat hyvin pieniä! Ei irtopaloja eikä nivelrikkoa ❤
Lausunto: Molempien kyynärluiden sisemmän varislisäkkeen muoto on normaali. Oikeassa tiiviys on paikallisesti lisääntynyt verrattuna vasempaan. Kantaosan röntgentiiviys on lievästi lisääntynyt,mutta trabekkelirakenne erottuu kummassakin (kuvat). Ei inkongruenssiin tai nivelrikkoon viittaavaa.
Kuvantamisdiagnoosi ja johtopäätökset: Lievä sisemmänvarislisäkkeen sairaus (medial coronoid disease, MCD) etenkin oikeassa on mahdollinen. Vastaavia muutoksia nähdään myös oireettomilla koirilla.
Sisemmän varislisäkkeen tiiviys on lisääntynyt paikallisesti oikeassa jalassa (punainen nuoli),kantaosan tiiviys lievästi lisääntynyt.
Voimme jatkaa ihan normaalia elämää, kun agility jätettiin pois. Ainoastaan palkkauksessa olisi hyvä huomioida, että Nenya ei syöksy palkalle, eli etupalkat & heittopalkat pois, koska siinä koira syöksyy etujalat edellä palkalle.
Ihan valtava helpotus ❤. Lausuntoa odotellessa syötin Nenyalle viikon kipulääkekuurin, enkä huomannut sen käytöksessä mitään eroa: todennäköisesti sillä ei ole kipuja.
Viime keskiviikkona menimme I-Hah:n rally-tokoryhmään kokeilemaan, miten rally sujuisi. Ryhmä oli alkeisjatkotasoa, koutsi hurjan hyvä ja meillä meni tosi hienosti! Nenya pystyi keskittymään ja teki mielestäni ihan yhtä hyvin, kuin kotonakin. Ryhmässä on yksi paikka vapaana, ajattelin ostaa muutaman kerran ja katsoa, miten rally sujuu ja voisiko se olla meidän uusi harrastus.
Ida oli Dwynin kanssa toisella kentällä ja kuvasi pikku pätkän meidän seuruuta:
Syksyllä Nenya alkoi yllättäen hakemaan hyppyjä. Ensin huomasin hakemisen renkaalla ja syyskuun alussa kisaradalla se kielsi renkaan ja haki hyppyjä. Jätin kisoissa toisen radan menemättä ja fyssari Noora kävi hoitamassa Nenyaa. Etureisi oli jumissa ja arvelimme lihasvenähdystä tai -revähdystä syyksi. Nooran huomiona kuitenkin, että Nenya ei antanut taivuttaa vasenta etujalkaa kunnolla.
Olimme kolme viikkoa täydessä levossa ja palattiin treeneihin. Iina Lammen koulutuksessa Nenya liikkui vauhdikkaasti, mutta haki muutamia hyppyjä. Kerroin sen Nooralle ja hän patisti eläinlääkärille. Uskomattoman hyvällä tuurilla sain ajan 29.10. Tiiu Toijalalle Espoon Urheilukoiraklinikalle.
Tiiu tutki Nenyan päästä varpaisiin, huomasi aristuksen vasemman kyynärän luona ja otettiin röntgenkuvat kyynäristä, selästä ja lonkista. Järkytys oli suuri, kun Tiiu pyysi katsomaan kuvia: molempien kyynärien varislisäkkeistä löytyi muutoksia (varislisäkkeiden alueilla epätarkkarajaiset reuna-alueet, vaihtelua röntgen tiiveydessä. Ei selvää nivelrikkoa) . Saimme lähetteen Porvoon Aveciin, missä CBCT-kuvaus 9.11. Sieltä lähtee lausunto Tiiulle ja hän soittaa minulle, kun on saanut lausunnon.
CBCT-kuvauksen jälkeen annan Nenyalle lyhyen kipulääkekuurin nähdäkseni, onko sillä kipuja. Lisäksi aloin jo antamaan sille Joint-lisäravinnetta, lohiöljyä ne ovat Ceran kanssa syöneet kokoajan. Agility lopetettiin välittömästi ja kokonaan. Olkoon CBCT löydös mitä vaan, niin hyppyjen hakeminen kertoo, että hyppääminen ei tunnu hyvältä.
Olen itkenyt paljon sekä Nenyan vuoksi, mutta rehellisyyden nimissä myös meidän menetetyn agilityn vuoksi. Agility on ollut harrastukseni 20 vuotta, viimeiset 10-11 vuotta ensin Mizyn ja nyt Nenyan kanssa tavoitteellisempaa. Nenyan kanssa treenaaminen on ollut käsittämättömän palkitsevaa ja odotin meidän tulevaisuudelta paljon. Nenya on ollut hurjan taitava, edistyimme lajissa hurjasti ja mikä tärkeintä, meillä oli todella kivaa yhdessä treenatessamme. Agility toi myös kaivatun tauon välillä kovin kiireiseen työhön. En tiedä, voiko mikään muu laji tuoda läheskään niin paljon iloa, kuin agility on tuonut…
No, näillä mennään 🙂 . Toivon, että Nenyalla ei ole kipuja (ainakaan nyt se ei vaikuta siltä, mutta kipulääkekuuri kertoo tilanteen paremmin) ja voidaan ainakin omaksi iloksi harrastaa rally-tokoa ja jos mahdollista, niin hoopersia.
HAU:n kisoissa agiradalta tuli HYL, mutta kauhean pettynyt en voi olla, kun rata oli aika kivaa menoa muuten. Nenya luuli ennen A:lle menoa, että juostaan suoraan (kentän laidalla oli putken painoja ja Nenya juoksi niitä kohden), joten A:lle mennessä se lähes pysähtyi, eikä A:n ylitys tietenkään mennyt hyvin. Minulla hajosi rytmi ja kolmas hyppy A:n jälkeen mentiin edestä, kun olisi pitänyt mennä takaa.
Koska hyppynollaa me emme ”tarvitse” ja sää oli ihan kamala, me jätimme hyppyradan väliin ja lähdimme hyvillä mielin kotiin 🙂
Maanantaina oli ohjatut treeni: Pipsa oli suunnitellut huippukivan radan, missä tehtiin poispäinkäännös 5-hypylle, innarit 8 ja 9 tuottivat vaikeuksia – tai 8-hyppy meni joka kerta oikein, mutta 9 oli vaikea. Pitää mennä vapaatreenaamaan kahden hypyn innaria, ensin pidemmällä estevälillä ja sitten lyhentää sitä. Kepeille tein erilaisia ohjauksia keppien molemmin puolin: takaaleikkaus ennen ja keppien jälkeen persjättö (ihan vaan harjoituksen vuoksi ). 14-hyppy oli toiseen suuntaan, joten siihenkin sain tehtyä . Hurjan kiva treeni ja kotiin käveltiin hyvillä mielin.
Tiistaina pääsin yllättäin Helin treeniryhmään treenaamaan. 3-hypyn takaakiertoa piti hetkinen harjoitella, ennenkuin asia muistui Nenyan mieleen, mutta sen jälkeen sinne lähetys sujui todella vaivatta, samaten puomin jälkeinen takaakierto, joka ei valitettavasti näy kunnolla videolla. Takaakierron jälkeen putkeen lähetys ja innari menivät niin helposti, 12-hypyn jälkeen mentiin putkeen 14 ja siitä putken takana olevat hypyt leieröiden sekä ekalla kerralla että toistoillakin oikein! Puomin Nenya meni jo kohtuullisesti.
Takaakiertojen lukitukset olivat kyllä huikeita! Niiden avulla saan itselleni etumatkaa ja toisaalta yksittäinen innari on jo melkoisen varma. Taitava Nenya ❤
Ihan huikeaa! Nyt alkaa oikeasti tuntumaan, että asioita on loksahtanut paljon kohdalleen 🙂 . Varmaan ongelmia/haasteita tulee, mutta Nenya on jo tosi taitava ❤
Lauantaina menemme Iina Lammen (ent. Asunta) koulutukseen, sunnuntaina HSKH:n yhdelle agiradalla ja sunnuntaina on illalla suuntakäskyluento. Kiireinen viikonloppu tiedossa 😀
Kesällä sunnuntai-illat olivat vähän kortilla, mutta muutamia kertoja sentään päästiin treeneihin. Koutsi oli superhyvä, toivottavasti pääsen hänen oppiin joskus toiste.
Kisoissa ollaan käyty -ööö- muutaman kerran… Hyppyradoilta meillä on kaksi LUVAa, agiradat olen onnistunut torpedoimaan jollain tyhmällä virheellä, joten 2lk vielä ollaan. Tärkeintä on nyt kuitenkin kisata vieraissa paikoissa ja saada kokemusta niistä. 3lk ehditään kisaamaan, sitä paitsi puomi pitää saada nopeammaksi, vaikka onneksi siinä kokoajan tapahtuukin edistystä. Selvästi palkkausta pitää muutella niin, että Nenya ei tiedä lentääkö pallo, tuleeko alasmenoon revitysleikki vai saako ehkä kourallisen namia.
Maanantaina 2.8. alkoi kesäkauden syysjakso, me palasimme takaisin Kivikkoon alkuperäiseen ryhmääni, mutta nyt syksyllä meillä on eri kouluttaja, kuin keväällä… .
Minulle tämä koutsi on uusi tuttavuus, mutta onpahan hyvä koutsi! Ohjeita, neuvoja ja kehuja -kaikkea saatiin Pipsalta! Päällimmäisenä jäi mieleen, että nyt pitää alkaa opettamaan tiukkoja käännöksiä. Käytinkin sitten heti alussa hypyllä ennen putkeen menoa le-le käskyä. Vaikka ei olla tehty suuntatreenejä (tai siis alkeita) pitkään aikaan, Nenya kuitenkin tiesi, mihin pitää mennä, joten ehkä siitä jotain hyötyä on näinkin.
Alla treeniratamme, suunnitellut Pipsa Turja 🙂
Tässä vähän meidän treenistä videota
Suuntakäskyistä puheenollen, olen ilmoittautunut suuntakäskykoulutukseen ja moneen muuhunkin ylimääräiseen koulutukseen, joita I-Hah:n koulutustoimikunta on järjestellyt tulevalle syksylle
Lauantaina mennään HAU:n agikisoihin kahdelle radalle, yksi agirata ja yksi hyppyrata. Vaikkemme hyppynollia enää tarvitsekaan, niin ajattelin, että niillä on hyvä käydä, kun ovat usein teknisesti vaativampia = ehkä valmistelee meitä 3lk
. 
. 
Marin treenit 