Pentuvalkkua ja omatoimitokoa

Eilen oli pentuvalmennuksen treenit. Tehtiin ohjauksen alkeita, ”leijeröintiä” ja ainakin minulle ihan uutena, että nykyään koiraa ei opetetakaan suorittamaan edessä olevaa estettä, vaan niitä tehdään vain vihjeestä 🙂 . Nola oli juoksustaan huolimatta tosi pätevä ja meillä oli kivaa!

En vieläkään tiedä, aionko aloittaa agilityä Nolan kanssa. Tämä pentuvalmennus kuitenkin rakentaa pohjan, josta voi jatkaa myöhemmin ja toisaalta tehdään kropanhallintaa ja ylipäänsä yhteistyötä, molempia tarvitaan kaikissa lajeissa 🤩 . Agility on myös niin kiihdyttävä laji, toivon muiden lajien myötä, että tekemiseen saadaan rauha ja ajatus. Nämä yksittäiset treenit tukevat sitä 👍.


Mutta, mutta… tänään Ida otti meidät kyytiin, kun meni hallille ja kertoi, että hänelle tulee kesällä valmennusryhmä ”möllitasoisille”. Vaatimuksena hypyt ja putki. Alkoi vähän houkuttamaan, kun Ida osaa koutsata mua niin hyvin ja voisi viedä meitä eteenpäin hienosti 😀 . Mietitään!

Tänään mentiin siis hallille omatoimitokoilemaan.
Aloitin taas kontaktin otolla ja vieraiden lelujen häiriöllä. Hienosti Nola luopui niistä ❤ .
Videolta huomasin, että jäävissähän minun piti maahan menossa alkaa häivyttämään kättä, mutta unohdin sen kokonaan! Istuminen sujuu jo aika kivasti ja seisominen, jonka aloitin vasta viime viikolla, on jo edistynyt. Perusasento ja liikkeellelähtö on myös edistynyt. Viereisellä kentällä haukkui koira ja peilin kautta pystyin ilman erillistä käskyä odottamaan Nolan kontaktia 🙂 . Paikallaanolossa alan opettamaan maassa pysymistä, luoksetulo oli hyvä 🙂 .


Treenattiin vain puolituntia, eikä ollenkaan pentuvalmennuksen juttuja, koska eilisen treenin takia ajattelin, että Nola oli ehkä hieman väsynyt.

Kategoria(t): rally-toko/toko. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Jätä kommentti